Kuuuuuumaaaa

( kuvan selitys alempana )
TORSTAI 25.6.

Aamuisin lämpötila kohoaa aina tosi nopeasti, klo 8 on 20c ja klo 9 jo 25c.
Menin tekemään aamusta vähän puutarhahommia meidän urbanisaation yhden toisen asunnon parvekkeelle. Kun minulla on heidän kanssaan yya-sopimus, että minä hoidan heidän rahapuunsa kastelun ja leikkelyn ja sitä vastaan saamme pitää tavaroitamme heidän varastossaan. Eli sitä hommaa menin tekemään. Kannoin monta sangollista vettä niille ja klipsin niitä kukkia, kun olivat jo päässet vähän liika isoiksi. Sille partsille ei aurinko vielä paistanut ja siihen tuuli, niinpä minulla oli melkein kylmä siellä. Kun tulin kotiin ja aurinko paistoi pihallemme, niin lämpenin kyllä heti.
Koko päivän olikin kova tuuli. Vähän meseilin päivällä ja soittelin äidille Kauhajoelle.
Illalla tietty taas vesijumppaa ja sain Minnan mukaan samaan aikaan.

PERJANTAI 26.6.

Klo 7 = 20c ja iltapäivällä 32 astetta. Pyöräilin tuonne cityyn ja kuinkas ollakaan olimme Sirpan kaa nokat vastakkain yhdessä risteyksessä .... ja eikun yhdessä etsimään paikkaa, missä syödä.
Afroditen vieressä on edullinen tapas-paikka, joten sinne. Söimme ja juttelimme.
Sirpa lähti kotiin ja minä menin Meriatur matkatoimistosta ostamaan liput Rondan reissulle, jonne lähden Jaanan kanssa su:na 5.7. Ja sitten kotiin ... tuli yht. 15 km fillaroitua.
Ja tietty taas vesijumppaa ylämäki hikoilun jälkeen
Tänään oli surunpäivä niille ihmisille, jotka tykkäävät Michael Jacksonin musiikista, kun se otti ja kuolla kupsahti.

LAUANTAI 27.6.

Tänään olikin aika vauhdikas päivä ja taas päivällä oli 32c.
Aamulla ensin siivottin yhdessä Keijon kanssa, kiskottiin lakanat pesukoneeseen, ja ne kuivuivat tosi nopeasti, kun vähän vielä tuulikin. Kävin uimassa ja sitten pesaisin ikkunat ja lattian tuolla 139:ssa, eli meidän talossa tuolla 3.krs:ssa. Minä siivoilen sitä silloin tällöin, milloin omistajat (madridissa asuva esp.pariskunta) saavat sitä vuokrattua. Kun sinne tulee huomenna su:na nuoripari viikoksi lomailemaan, niin piti laittaa paikat kuntoon.
Lähdin pyörällä cityyn, jossa tapasin ensin Sirkan toimituksen luona, joka antoi minulle avaimet sinne, että voin loman aikana päästää sinne "remonttimiehet" laittamaan paikkoja uuteen uskoon. Sitten fillaroin Los Pacosiin Millan talon luo odottamaan, että siirrämme hänen tavaroitansa kukkulan toiselle puolelle El Tenikseen. Ei näkynyt, ei kuulunut ketään ... yritin soittaa hänelle miljoona kertaa ja aina meni vastaajaan. Kiersin talon ja kurkin talon uima-altaallekin pensasaidan raoista, josko hän vaikka olisi siellä ..... sitten rupesin painelemaan ovisummeria, vuorotellen eri asuntojen numeroita siinä toivossa, jos vaikka Milla vastaisi jossain ... turha toivo... espanjoolia vain höpöteltiin. No, lähdin sitten Tenikseen, kun Jaana jo siellä odotteli ja ajattelin, että kyllä se Milla mulle soittaa, jos ei ihan kokonaan ole asiaa unohtanut.
Juttelimme Jaanan kanssa ja ihmettelimme sinne ilmestynyttä kumman väristä koiraa. Pää sillä on tumman ruskea ja kroppa mustan ja valkoisen kirjava, sillä lailla kirjava, että ihan kuin joku olisi valkoiseen turkkiin värjännyt jotkut karvat mustiksi ( tajusitko ?) ei siis mitään läiskiä.
Eli se koira näyttää ihan siltä kuin sillä olisi pää ihan eri koirasta. Sekarotuinen kuulemma, joka myöhemmin selkisi, kun se on siinä samassa kerroksessa asuvien koira. Hyvin arka se ressukka on. No soitti se Milla vihdoin, kun oli ensin kysellyt minun numeroni Sirkalta. Menin fillarilla siis uudestaan sinne kukkulan taa ja toimme kaikki ( myös Millan vanhemmat) yhdessä ne tavarat säilöön kuukaudeksi sängyn alle, kun Miltsu lomailee ja sen jälkeen saapi asustaa elokuun siinä Teniksen asunnossa. Selvisi myös, että minulla oli ollut ihan väärä numero, mihin olin yrittänyt hänelle soittaa. Tämän lopulta onnellisesti päättyneen episodin jälkeen läähättäen ja hikoillen talutin pyöräni Pacosolille (200m ed.paikasta), jossa hain Katialta, siis olekustannuksen päätoimittajalta, hänen asuntonsa avaimet, kun hän lähtee myös lomalle ja sillä aikaa hänen huushollinsa pitää siivota ja minä käyn päästämässä siivoojan sinne.
Vihdoin lähdin kotiin päin, ja tietty taas se meidän viimeinen mäki oli hikoilua pyörää työntäen. Mutta mikäs sen ihanampaa hypätä altaaseen ja saada lihaksille rentoutusta vedessä potkien.
Vesi taitaa olla varmaan jo 26 asteista eli ei siitä enää oikein viilentäjäksi ole.
Siellä kun lilluu ja kellii ja ihailee ympärillä olevia palmuja ja kuuntelee lintujen laulua, niin mitäs sitä enää muuta voi elämältään toivoa !!!!!!

SUNNUNTAI 28.6.

Aamulla oli puolipilvistä ja 23c, mutta päivän mittaan nousi lämpötila 28 asteeseen.
Lähdimme Keijon kanssa kävelylle Miramarin ostarille, jossa tarkoituksemme oli teetättää yksi avain suutarilla, mutta eihän se koko ostari ollutkaan auki, kesäsunnuntaisin se on auki heinä- elokuussa.
Nuoripari, joka oli tulossa siihen 139:ään soitti ja sanoivat olevansa jo paikalla ... meille tuli kiire kipitellä takaisin kotiin ... saivat pohkeet kuntoutusta. He vähän kiertelivät autolla ympäristössä ja suht samaan aikaan tapasimme talon edessä. Saattelin heidät asuntoon ja sovimme avaimen palautuksesta viikon päästä.
Suunnittelin suuntaavani ulos auringonottoon, mutta kävin lukemassa sähköpostini ja
grrrrrr ja pe....e # ! &# siellä oli viesti, että " me tulemme sitten su-iltana sinne asuntoon"...
Tarkoittivat sitä yhtä "kimppakämppää", jota vielä siivoan, eli minun pitikin lähteä siis hommiin ja unohtaa auringonotto ja laiskottelu. Mutta minullahan on mahdollisuus tehdä sitä muinakin päivinä, koska ne hienot ilmat eivät ihan heti lopu. Asunnossa oli vielä edellinen porukka paikalla, mutta kyllä minä sekaan mahduin.
Nelisen tuntia minulla meni, kotiin tullessani söin heti, kun nälkä kurni vatsassa ja hetken päästä painuin altaaseen. Jumppailin hetken ja sain seurakseni 11 vuotiaan tytön talostamme. Kysyin häneltä, että josko hän haluaa pallonheittely kaveria ja tietty halusi, joten pelailimme varmaan puoli tuntia yhdessä.

MAANANTAI 29.6.

Klo 8.30=23c aurinkoista. Vaihteeksi hyppäsin autoon ja ajelin Pacosiin. Menin Hiussalonki Anitaan, jossa Anita teki minulle permanentin. Tuli kunnon kikkurat, jotka toivottavasti kestävät kauan. Hemmotteluhetken jälkeen menin hakemaan Jaanan ja tulimme meille. Nautiskelimme altaassa, otimme aurinkoa . Nautimme välipalaa ja saimme seuraksemme Sirpan, joka oli "haistanut", että Keijon cafessa on kahvi aika :).
Ennen kuutta lähdimme Jaanan kanssa cityä kohti, hän kävellen ja minä fillarilla "personal trainerina" vierellä hoputtamassa. Satamaan asti menimme samaa matkaa. Minä huitelin yksin Mercadonaan ja sitten kotiin. Illalla jaksoin vielä melkein tunnin vesijumpata.



TIISTAI 30.6.

Siis jo viimeinen kesäkuuta .... mihinkäs tuo kuukausi hurahti ????
Tämä on aika yksitoikkoista ilmoitella näitä asteita .... mutta klo 8.30 oli 24c, päivällä varmaankin lähellä 30. Aamupäivällä oli aika kauan taas merisumua, josta kuva yllä. Se on monesti todella sakeaa, ettei näe kovinkaan kauas. Ja se leijailee tuulen mukana ihan kuin se olisi savua.
Päivällä käväisin autolla Pacosissa, kun Katia soitti, että tarvitsee aukaista ovi cucaracha myrkyttäjille ( siis torakka-). Siellä ei mennyt kauan.
Minä pidin kuntoilusta vapaapäivän, kun eikös ne kaikki urheilijat tee niin ?
Tässä kuussa kertyi pyöräily kilometrejä vain 170. Kun alkukuu meni leipäillessä sen rankan Suomen reissun jälkeen.

Koko vuonna tähän mennessä olen fillaroinut n.1100km. Eli se tekee päivää kohti vähän yli kuusi kilometriä. Mutta enhän minä joka päivä pyöräile ja kun lähden, niin silloin tulee aina yli 10 km, kun tuonne cityyn menen.

" Et koskaan tiedä mikä on riittävästi ennenkuin tiedät mikä on liikaa. "
William Blake